Suomalaista sosiaali- ja terveysministeriötä vastaava toimija Japanissa (Ministery of Health, Labour and Welfare) julkisti vuonna 2007, että jokaisesta kaupungista tulisi löytyä vuoden 2020 loppuun mennessä Kosodate sedai hokatsu shien sentaa, eli tuttavallisemmin ”neubora”. Tokiossa Shibuyan kaupunginosassa suomalainen neuvola on omaksuttu nimeä myöten (neubora) ja palveluita järjestetään hieman neuvolan ja perhekeskuksen sekoituksella, tavoitteena tarjota perheelle monialainen tuki, yhden oven takaa. Monivuotisen yhteistyön pohjalta Shibuyan neuvolan mallin esikuvana on toiminut Ison Omenan palvelutorin neuvola.

Japanilaisen neuvola tarjoaa tukea ja ohjausta raskaana oleville tuleville äideille raskauteen, tulevaan vanhemmuuteen, vauva-aikaan sekä alle 3-vuotiaan tomeran tahtoikäisen vanhemmuuden liittyen. Palvelu päättyy lapsen täyttäessä 3-vuotta. Japanilainen neuvola ei tee hoidollisia toimenpiteitä: se ei hoida raskauteen liittyvää terveysseurantaa (raskausdiabetes, pre-eklampsia, sikiön kasvun seuranta, rokotussuunnitelmat / toteutus), ei tutki lapsen näköä, kuuloa tai tee laaja-alaisia neurologista arviota, minkä avulla on mahdollista löytää sellaisia kehityksellisiä ongelmia, jotka voivat ennakoida oppimisvaikeuksia koulussa. Kesällä 2019 oli saavutettu jo puolet tavoitteesta, joten ”neuboroiden” kanssa tulee kiire, jos aiotaan pysyä suunnitellussa aikataulussa.

Espoon kaupungin terveydenhoidon asiantuntijatyössäni japanilaisten kiinnostus suomalaista neuvolaa ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa kohtaan näkyy suurena kiinnostuksena neuvolavierailuihin, joita hoidan muun työn ohessa ja niiden salliessa.  Suomen ja Japanin välinen neuvolayhteystyö on alkanut minun kohdallani vuonna 2015 ja huipentui 4.7.2019 kruunuprinssi Akishinon ja prinsessa Kikon valtiovierailuun, jonka ohjelmaan kuului myös tutustuminen Ison Omenan neuvolaan.

Vuosien varrella yhteistyö japanilaisten kanssa on pikkuhiljaa kasvanut ja maaliskuussa 2019 sain kutsun saapua luennoimaan neuvolasta ja neuvolan toimintatavoista Tokion lääketieteelliseen yliopistoon. Luennon teemaksi valikoitui kutsujan kiinnostuksen mukaisesti neuvola ja ennaltaehkäisevät terveyspalvelut sekä tutkittuun tietoon perustuva Lapset puheeksi- dialoginen menetelmä, mikä mahdollistaa ongelmien varhaisen löytämisen ja varhaisen tuen. Lapset puheeksi menetelmä on otettu Espoossa käyttöön vuonna 2015 ja olen opettanut työni ohella terveydenhoitajia menetelmäosaajiksi sekä käyttänyt itse menetelmää terveydenhoitajan työssäni. Maaliskuun yleisöluento terveysalan ammattilaisille oli niin suosittu, että yliopisto kutsui minut uudestaan luennoimaan viime vuoden marraskuussa. Yleisöluennon lisäksi koulutimme Tokion lääketieteellisen professori Rie Uenon ja Senshun yliopiston professori Hirokazu Osadan kanssa yhdessä japanilaisia ammattilaisia Lapset puheeksi-menetelmän osaajiksi.

Matkan toinen päätarkoitus oli vierailla Shibuya neuborassa, jossa minut otti juhlallisesti vastaan kaupunginjohtaja Ken Hasebe. Kaupunginjohtaja esitteli tulevan neuvolan havainnekuvia, josta kävi selväksi, että tilojen esteettisyyteen tullaan panostamaan paljon enemmän kuin mitä suomalaisessa julkisessa terveydenhoidossa on koskaan totuttu. Rakennus muistuttaa tunnelmaltaan meditatiivistä metsää suurkaupuingin keskellä: materiaaleissa on paljon puuta, viherseiniä ja valoa tulvii sisään suurista ikkunoista. Perheille on varattu tilaa kokoontua ja seurustella kahvilan tiloissa, jossa saa myös lämmittää ja syödä omia eväitä. Lapsia on muistettu kiipeilyseinällä ja ”jumppatilalla” pehmustettuine tatameineen.

Paikalla oli nelisenkymmentä Shibuyan tulevan neuvolan työntekijää, joiden kanssa kävimme antoisaa keskustelua. Shibuyan neuvolan palveluissa korostuu yhteisöllisyys ja vertaistuki. Eri ammattikuntien työn kuvat ovat hyvin eriytyneitä ja meidän terveydenhoitajien laaja työnkuva herätti lähes epäuskoa japanilaisissa kollegoissa. Etenkin hämmästeltiin suomalaisen terveydenhoitajan osaamista ja vastuuta niin äitiys- kuin lastenneuvolan asiakkaista. Japanilaisesta neuvolasta ottaisin meille mallia lääkäriaikojen saatavuudesta. Japanissa asiakas pääsee aina lääkärille, jos itse kokee siihen tarvetta.

Matkan aikana kävin tutustumassa myös Osaka City Universityn kampukseen proessori Yoshie Yokoyaman kutsumana. Osakan kampuksella opiskelee sekä tulevia lääkäreitä että hoitajia, mikä on jo lähtökohtaisesti mielenkiintoinen konsepti. Ystävällinen nuori mies, lääkäriopiskelija, saattoi minut oikeaan paikkaan sokkeloisella kampuksella ja kertoi, että yhteinen kampus ja yhteistyö jo opiskeluaikana tulevien hoitajien kanssa luo hyvän pohjan myös tulevalle ammatilliselle yhteistyölle.  Prof. Yokoyama on kirjoittanut THL:n tutkijaTuovi Hakulisen kanssa kirjan ”Suomalainen neuvola”, joka esittelee suomalaisen neuvolan historiaa ja toimintatapoja japaninkielellä.

Ennen paluuta Suomeen minulla oli ilo ja mahdollisuus myös syödä illallista Suomen suurlähettiläs Pekka Orpanan ja hänen puolisonsa Paula Kurun kanssa. Orpana esitti kiitoksensa hyvän Suomikuvan edistämisestä ja toivoi, että tulevaisuudessa löytyisi jokin keino jatkaa neuvolayhteistyötä, vaikka työskentelenkin Espoon kaupungin terveydenhoidon asiantuntijana ja kansainvälisten suhteiden edistäminen ei ole varsinaisesti työtehtävieni ydintä. Tosin japaniyhteistyö on minulle mieluista, sillä entiseltä ammatiltani olen Japani-tutkija ja väitellyt japanilaisesta estetiikasta Helsingin yliopistosta vuonna 2000 sekä opettanut yli kaksikymmentä vuotta japaninkieltä, kulttuuria ja taiteita yliopistolla. japanilaiset näkevät kulttuurin ymmärtämisen ja kielitaitoni suurena plussana yhteistyölle ja muistavat aina mainita taustani, mikä tuo japanilaisessa yhteiskunnassa selvästi painoarvoa myös terveysalan osaamiselleniJ Ilolla ja jännityksellä odotan, mitä tuleva tuo tullessaan!

Minna Eväsoja

Terveydenhoidon asiantuntija, Espoon sosiaali- ja terveystoimi

Pin It on Pinterest