Finnish Service Alliancen (FSA) syksyn 2021 toisessa webinaarissa keskityttiin ajankohtaiseen aiheeseen: Julkisyhteisöt digikilpailun paineessa – sosiaali- ja terveyspalvelujen potilastietojärjestelmät tänään!

FSA:n hallituksen puheenjohtaja FT Esa A. O. Tuominen johdatti aiheeseen kysymällä muun muassa, muotoillaanko nyt digiloikkaa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja millainen on hyvinvointialueiden uusi johtamisjärjestelmä 1.1.2023.

Tuomisen näkemys oli digiloikan suhteen pessimistinen: digiloikkaa ei näillä edellytyksillä tule. Käyttäjät antavat huonoa palautetta vanhentuneista järjestelmistä, kehittämiseen ei ole riittävästi rahaa ja koordinaatiossa on puutteita. Lainsäädäntö jarruttaa ja jopa estää kehitystä. Johtamisessa on ongelmia ja kyberturvaosaajat ovat vielä enimmäkseen koulun penkillä. Kuitenkin asiakaskeskeinen palvelumuotoilu saa yhä enemmän ymmärrystä, ja käyttäjälähtöiseen, yhteistoiminnalliseen suunnitteluprosessiin päästään jo joissakin tapauksissa.

Sote-uudistus on mullistus myös tietojärjestelmille. Hyvinvointialueet rakentavat siirtymävaiheen tilapäisorganisaatiot ja resurssit 1.7.2021–1.1.2023 välisenä aikana, eli työ on jo käynnistynyt. Pelkästään asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamiseen on arvioitu tarvittavan 0,8–2,0 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu budjetti on noin 21 miljardia euroa vuonna 2022. STM:n ict-valmisteluryhmä tukee potilastietojärjestelmien uudistamista koordinoimalla. Suomen kunnista lähtee liikkeelle 200 000 työntekijää ja 23 miljardia eroa.

Lääkäriliiton jäsenkyselyssä useimmat käytössä olevat järjestelmät saivat huonoja arvioita. Raportissa kuvattiin ja analysoitiin 4 683 lääkärin käsitykset potilastietojärjestelmien toimivuudesta. Parhaat arvosanat sai oululaisen Esko Systems Oy:n järjestelmä Esko. Lääkärit ja sairaanhoitajat arvioivat Eskon käyttäjäystävällisyyden jopa erinomaiseksi (Esko 8.7 ja Apotti 5.2). Tosin Esko-järjestelmän tunnettuus ja käyttö rajoittuvat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Miten tähän on tultu ja miten eteenpäin?

Toiseksi Pirkko Nykänen, emeritaprofessori Tampereen yliopiston ITC-tiedekunnasta, kertoi kattavasti terveydenhuollon tietojärjestelmistä, niiden historiasta, nykytilaista ja tulevaisuudesta. Suomen ensimmäinen reikäkorttipohjainen potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön Tampereen keskussairaalassa 1968. Sitä seurasi 1970–1980-luvuilla FINSTAR-järjestelmä, jonka avulla saatiin sähköinen potilaskertomus – kumulatiivinen, jatkuva kertomus potilaan käynnistä sairaalassa.

1990-luvulta alkaen perusterveydenhuollon ja sairaaloiden tietojärjestelmät olivat lähentyneet ja oli syntynyt selkeää tarvetta yhtenäistää järjestelmiä ja mahdollistaa tiedonsiirto eri organisaatioissa ja eri alueilla toimivien järjestelmien kesken. 1990­2000-luvuilla on päästy viitetietokantaratkaisuihin perustuviin aluetietojärjestelmiin. Kanta-palvelut on otettu käyttöön vuodesta 2007 alkaen. Nyt Pirkko Nykänen on ollut mukana Kattava-hankkeessa arvioimassa kansallisen tason potilastietojärjestelmien toteuttamisvaihtoehtoja.

Potilastietojärjestelmissä on dimensioita, joista kukin voidaan toteuttaa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla: ydinpotilastietojen data, muiden potilastietojen data, ydinpotilastietojärjestelmä, erillisjärjestelmät ja yleiskäyttöiset järjestelmäpalvelut (varmenneratkaisut, suostumusten hallinta, tietoturva jne.). Pisteytystä eri tasoilla tehtiin eri näkökulmista: terveyspalvelut, tekninen, elinkeinopoliittinen ja innovaatio sekä toteutus. Parhaat pisteet arvioinnissa sai alueellis-kansallinen malli.

Tällä hetkellä Suomessa on käytössä kymmenkunta potilastietojärjestämää, ja malli on ydinpotilastietoja (kansallinen malli) lukuun ottamatta paikallinen. Tarvitaan siis yhdistäviä tekijöitä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarpeisiin löytyy sopivia tuotteita. Kokonaishinta voi olla noin 1,2–1,8 miljardia euroa. Hankinta vaatii osaavan ja vahvan omistajan sekä eri toimijoiden sitoutumisen.

Tilanteeseen haetaan ratkaisua yhteistyön kautta. Eräillä maakunnilla ja julkisilla sote-toimijoilla on UNA ratkaisu suunnitteluvaiheessa. Eskosystems Oy:n valintaan on jo liitetty ainakin yksi päätös. HUS-alueen Apotti sisältää ydintoimintoja, jotka kattavat keskeisten asiakas- ja potilaskontaktien tietojen käsittelyn.

Kun tietojärjestelmiä uudistetaan, on uudistettava ensin palveluprosessit. Nyt järjestelmät on usein toteutettu pelkästään olemassa olevien prosessien ja toimintamallien perusteella. Yhteiskunnan systeemiset muutostekijät – internet of things, robotiikka, tekoäly, nanoteknologia – vaikuttavat siihen, miten palveluekosysteemin palveluorganisaatiot jatkossa toimivat. Julkisten palvelujen digitalisointi luo uudenlaisia foorumeita palvelujen yhteiskehittämiseen (co-creation) ja lisää palvelujen käyttäjien tietoisuutta saatavilla olevista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Sote-uudistuksessa keskeistä ei ole yhteinen rahoitusmalli, palveluekosysteemien markkinaehtoistaminen tai vaikuttavuusperusteisen palvelujärjestelmän rakentaminen vaan yhtenäinen tieto päätöksenteon perustaksi – yhteiset käsitykset tietosisällöstä, yhteiset tietomäärittelyt tietosisältöjen standardointi. Ict on keino palvelujen uudistamiseen, tietojärjestelmien uudistamiseen pitää sitoutua – tarvitaan valtakunnallinen ohjaus, avoimet rajapinnat, asiakaslähtöiset toimintamallit. Tietojärjestelmien uudistamiseen tarvitaan poliittiset päätökset, jotta digitaaliset palvelut voivat tuoda uusia ja innovatiivisia mahdollisuuksia.

Käyttäjän kannalta tarvitaan looginen, visuaalisesti helposti hahmotettava ja toimintoja opastava työpöytä, tietojärjestelmien toimiva kokonaisuus. Siihen kuuluvat muun muassa tietojen selaus halutulla tavalla, räätälöitävyys, kertakirjautuminen, erikoistilainteiden tuki. Kun on monia eri järjestelmiä, niiden on oltava niin helppokäyttöisiä, että kun osaa niistä yhden, osaa muutkin. Nopeus ja järjestelmän luotettavuus ovat keskeisiä teknisiä ominaisuuksia.

Keskustelussa

Keskustelussa, jota fasilitoi FSA:n sosiaali- ja terveyspalvelujen vuorovaikutteinen johtaminen -teemaryhmän pääsihteeri FM Reijo Jouttimäki, tuli esiin julkishallinnon tietojärjestelmien monialaisuus. Ongelmaksi nousee suomalaisten huono yhteistyökyky. Ihan ensiksi pitäisi nimikkeistö yhtenäistää, jotta järjestelmät voivat toimia yhdessä. Standardit pitää saada toimimaan rajapintojen yli.

Vesa Salminen korosti puheenvuorossaan sitä, että nimikkeistö pitää saada kuntoon. Hän esitteli myös Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijoiden ikääntyvien digiosaamiseen liittyvää tutkimusta ja Oma-Hämeen kehityshanketta. Tässä hankkeessa on analysoitu juuri toisaalta hallinnollisen puolen ja toisaalta osaamisen puolen kehittämiseen liittyvää problematiikkaa.

Hanna Iisalo piti tärkeänä sitä, että asiakas otetaan mukaan tiedon tuottamiseen. Hän korosti omakohtaiseen kokemukseen perustuen palvelumuotoilun merkitystä. Anna Huotari piti tärkeänä sitä, että uusien hyvinvointialueiden päätöksentekijöiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. On tärkeää, että hyvinvointialueen päätöksentekijät, hallitus ja valtuusto, voivat itsenäisen pohdinnan jälkeen tehdä päätöksen siitä, minkä asiakas- ja potilastietojärjestelmän he valitsevat.

Esko-järjestelmä todettiin tutkimusten mukaan käyttäjiensä arvostamaksi ja siksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi 1.1.2023 toimintansa käynnistäville hyvinvointialueille. Herätettiin kuitenkin kysymys siitä, onko Esko valmis 1.1.2023. Ennen webinaaria oli jo saapunut joukko kirjallisia kysymyksiä ja kannanottoja. Birgitta Niskanen totesi käyttäneensä Eskoa ja piti sitä hyvänä, mutta hän herätti kysymyksen siitä, taipuuko Esko perusturvan puolelle. Eeva Erkkilä selosti Eskon kehitysnäkymiä ja toimintavalmiuksia vuonna 2023. Myös Eskosystems Oy:n toimitusjohtaja Kaisa-Liisa Harjapää selosti Eskon kehittämisaikataulua tarkemmin. Torbjörn Stoor korosti sosiaalipuolen asiakastietojärjestelmän nopean kehittämisen tarvetta. Kalevi Oikarinen piti tärkeänä sitä, että käyttäjä voi luottaa järjestelmän antamaan tietoon.

Ulla Broms kiinnitti ennen webinaaria lähettämässään kirjallisessa kommentissa huomiota siihen, että johtajan huono itsetunto on tosi ongelma, ihan kuten raportissa todetaan. Myös palkkaukseen kohdistettu kritiikki on oikea; valtio ei houkuttele osaajia. Lainsäädännön kokonaisuudistus on tarpeen, koska nykyisessä lainsäädännössä korostuu suojaaminen. Jaana Tirkkonen korosti sosiaalihuollon järjestelmien kehittämiseen liittyviä vaikeuksia. Esimerkiksi lastensuojelussa tieto kirjataan omaan vihkoon, ja erilaisista käytännöistä johtuen tulkinnassa syntyy erilaisia käsityksiä.

Julkisyhteisöt digikilpailun paineessa herätti siis FSA:n Service First! -webinaariin osallistuneiden ja materiaaliin etukäteen tutustuneiden piirissä laajan vuorovaikutusprosessin – mikä on hyvä – ja erilaisia käsityksiä oli – mikä on hyvä!

Liisa Poikolainen, FSA:n tiedottaja

Pin It on Pinterest